Harjoittelu ja tavoitteiden asettaminen

Soittajan oma sisäinen halu kehittyä muusikkona ja oman instrumenttinsa parissa motivoi keskittyneeseen soitonharjoitteluun. Motivaatio vahvistaa harjoittelun tehokkuutta ja rutiiniksi muodostunut jokapäiväinen harjoittelu tuntuu luontevalle, eikä vaadi erityisiä ponnisteluja.

  • Tavoitteisiin tähtäävä treenisuunnitelma auttaa kehittymään haluamaan suuntaan

 

Omistaudu asialle

Taitavat ja tyylitietoiset soittajat ovat upottaneet tuntikausia omien musiikillisten työkalujen ja soittotaidon kehittämiseen. He ovat omistautuneet asialle ja työskennelleet sen eteen pitkäjänteisesti vuosia.

Soitonopiskelijan lopullinen tavoite ei alussa ole välttämättä selkiytynyt, eikä sen sitä tarvitse vielä ollakaan. Kuva tavoitteesta kirkastuu kyllä matkan varrella.

Selkeä tavoite voidaan jakaa osa-alueisiin, jolloin tehokkaampi harjoittelu ja heikkouksien parantaminen tulee mahdolliseksi. Soittoharrastuksen alkuvaiheessa oman soitonopettajan neuvot ja opastus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Parhainkaan kirja tai sovellus ei korvaa ammattitaitoista soitonopettajaa.

 

Pidä mielessä:

  • Harjoittele soittimen hallintaa ja soiton teknisiä osa-alueita aina ajatuksen kanssa ja keskittyneesti. Näin melodialinjojen hahmottaminen, sanavaraston kartuttaminen, soittotekninen kehittyminen ja syvempi oppiminen on tehokkaampaa.
  • ”Keskity kuuntelemaan, mitä sanot”. Lisää oppimisen tehokkuutta säveltapailun keinoin. Muusikon tärkein työkalu, sävelkorva, kehittyy harjoittelun yhteydessä. Tehokkaan harjoittelun myötä opit erottamaan muun muassa intervalleja, asteikkoja, sointuja ja kadensseja kuulemastasi musiikista paremmin. Hyräile, laula tai vihellä ja pyri kuulemaan melodia mielessäsi jo ennen sen soittamista.

 

Rytmiikka ja rytminen tarkkuus eli ”time” (taimi) ovat rytmimusiikin ja yhtyesoiton tärkeimpiä elementtejä. Tämän vuoksi ne on hallittava ja pystyttävä toteuttamaan selkeästi itse soittotilanteessa. Harjoittelun yhteydessä on hyvä käyttää metronomia, jonka avulla sisäinen pulssi ja yhteissoiton vaatima muiden soittajien kuuntelutaito vahvistuvat. Ilman näitä ominaisuuksia soittaminen on sekavaa, eikä yhdessä muiden soittajien kanssa musisoiminen luonnistu. Toki tämäkin taito kehittyy tekemällä, mutta on reilua soittokavereitakin kohtaan harjoitella myös itsenäisesti metronomin ja komppitaustojen kanssa. Metronomin kanssa harjoittelusta kerron erityisesti sitä käsittelevässä artikkelissa.

 

  • Keskity rytmiseen puoleen aina mitä tahansa muutakin osa-aluetta harjoitellessasi. Luo soittoosi rytminen jäntevyys ja syke jo harjoitellessasi. Ajattele soitintasi perkussiivisena soittimena. Soita sitä ikään kuin rumpua.

 

Musiikin avulla pyritään ilmaisemaan erilaisia tunnetiloja ja tyylillisiä vivahteita. Tyylitajua, soittoa ja improvisaatiota on kehitettävä alusta alkaen sekä bändin kanssa että itsenäisesti. Erilaisten tyylisuuntien ja niiden keskeisimpien artistien analyyttinen kuunteleminen kehittää tyylituntemusta.

Listaa itsellesi mieluisia soittajia ja kuuntele niitä analyyttisesti. Valitse harjoiteltavaan ohjelmistoon sopivia ja mielekkäitä kappaleita. Kannattaa valita kappaleita, jotka ovat soittotaitoosi nähden toteutettavissa.

Laatimasi treenisuunnitelman avulla opit hallitsemaan musiikin eri osa-alueita ja ilmaisemaan vivahteita eloisan kauniista, kuulakkaan selkeästä soitosta haluttaessasi jopa rumaan ja aggressiiviseen. Kartutat repertuaaria ja ”sanavarastoa” Harjoittelemalla saat intonaatiosta ja rytmisestä ilmaisustasi parempia.

Säännölliset julkiset esiintymiset toimivat harjoittelun kannusteina. Niistä saa lisää potkua omien heikkouksien parantamiseen ja esimerkiksi uusien kappaleiden ulkoa opetteluun. On hyvä muistaa, ettei ilman virheiden tekemistä pääse kehitystäkään tapahtumaan.

 

Tee harjoittelusta säännöllinen rutiini

Välillä harjoittelet keskimääräistä enemmän, kun taas joskus ehdt harjoittelemaan vain muutaman kerran viikossa. Tämä on täysin normaalia, mutta kehittymisen kannalta tällöinkin olisi suotavampaa harjoitella vaikka 30 minuuttia päivittäin.

Jotta harjoittelu tulisi tehtyä mahdollisimman tehokkaasti, on oltava selkeät tavoitteet ja pitkäjänteisyyttä mennä niitä kohti. Tällöin treenisuunnitelman laatiminen on helpompaa. Parasta on kehittää päivittäisen harjoittelun metodi, jonka pitkäaikainen rutiininomainen toistaminen tuottaa ajan myötä haluttuja tuloksia.

Kauas, ehkä puolen vuoden tai vuoden päähän, asetettu tavoite saavutetaan etenemällä sitä kohti ikään kuin portaittaisesti, askel kerrallaan. Suunnitelmassa on määriteltävä ja kuvattava nämä portaat, joita pitkin tavoitteeseen edetään. Portaat voivat sisältää myös pienempiä välitavoitteita, joita saavutettuasi tiedät eteneväsi suurempaa tavoitetta kohden. Mitä korkeammalla tavoitteet ovat, sitä enemmän harjoitustunteja ja omistautumista vaaditaan.

On tutkittua tietoa siitä, ettei ihminen pysty toimimaan keskittyneesti enempää kuin noin 45 minuutin ajan – tai jopa vähemmänkin. Tämän jälkeen keskittymiskyky herpaantuu ja kehon fyysinen rasituskin kasvaa. Olisikin hyvä pitää pieniä taukoja treenirupeamien välissä ja tehdä jotain aivan muuta, juoda vaikka kupponen kuumaa kahvia. Harjoittelun tauotuksella ehkäistään myös kehon fyysisten rasitusvammojen syntyä.

 

Treenaamisen avuksi

  • Tauota harjoitteluasi (esimerkiksi 45 min välein 15 min tauko)
  •  Muista kehon rentous myös harjoitellessa. Harjoittelutilassa olisi hyvä olla peili, josta muun muassa ryhtiä ja ansatsia voidaan tarvittaessa tarkkailla.
  •  On hyödyllisempää treenata säännöllisesti vaikka puoli tuntia päivittäin kuin viisi tuntia vain kerran viikossa.
  •  Jos harjoittelu ei ole keskittynyttä, saattaa siitä olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Maltti on siis valttia tässäkin asiassa.
  •  Lämmittele aluksi esimerkiksi skaaloja soittamalla (noin 515 minuuttia)
  •  Haastavammat, eniten keskittymistä vaativat, ja jopa vastenmieliset asiat kannattaa sijoittaa harjoittelun alkupäähän. Jos esimerkiksi nuotinluku tuntuu vaikealta, voidaan päivittäinen 15 minuutin prima vista -harjoittelu tehdä heti lämmittelyn jälkeen.
  • Älä rohmua ja hukuttaudu informaatiotulvaan, vaan kehitä soiton eri osa-alueita yksi kerrallaan.
  • On tärkeää soittaa harjoitukset aluksi riittävän hitaasti, jotta ne menevät oikein. Ei siis liian nopeissa tempoissa ”vähän sinne päin”.
  • Toista laatimaasi harjoitussuunnitelmaa sinnikkäästi ja vain yhteen asiaan kerrallaan keskittyen. Pitkäjänteisyys tuottaa tuloksia!

 

Tavoitteiden asettelussa voidaan käyttää apuna soitonopettajaa tai mahdollisia kurssitutkintovaatimuksia. On suotavaa luoda vahva ja kauaskantoinen mielikuva siitä, minkälaisena soittajana itsensä näkee tavoitteen saavutettuaan. Tämä mielikuva toimii harjoittelun tehostajana, motivaattorina ja tukee tekemisen flow-tilaa.

 

Harjoittelussa tärkeää:

  •  Johdonmukaisuus
  • Toisto
  • Keskittyminen
  • Määrätietoisuus
  • Järjestelmällisyys
  • Yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen

 

Kehitys ei tietenkään tapahdu hetkessä ja notkahduksia tapahtuu. Joskus saattaa tuntua siltä, ettei soitto suju ollenkaan ja ettei kehitystäkään tapahdu. Soiton sujuvuuteen vaikuttaa yleinen mieliala ja sen hetkinen keskittymiskyky. Hyvin nukutun yön jälkeen olo tuntuu virkeältä, mieli on rauhallinen ja keskittyminen soittoon on parempi.

 

Treenipäiväkirja tekee harjoittelusta johdonmukaisempaa!

Harjoittelun ja edistymisen seuraamisen mahdollistamiseksi on hyödyllistä kirjata tehdyt harjoitukset treenipäiväkirjaan. Siihen voidaan kirjata halutessa myös yleisiä ajatuksia siitä, kuinka harjoittelu on sinä päivänä sujunut. Päiväkirjan pito mahdollistaa harjoittelun analysoinnin, ja sen johdonmukaisuuden tarkastelun kirkkaammassa valossa. Treenipäiväkirjassa on muistissa asiat mitkä olet jo treenannut. Voit kirjata siihen esimerkiksi murtosoinnuin soittamasi sävellajit. Treenipäiväkirja tekee harjoittelusta johdonmukaisempaa!

 

Nauhoita ja videoi soittoasi

Oman soiton nauhoittaminen ja videointi määräajoin antaa realistisemman kuvan kehityksestä. Nauhoituksesta kuuluu aina aito palaute, jolloin tullaan tietoiseksi todellisesta tasosta soittajana. Aluksi oman soiton kuuleminen nauhalta saattaa tuntua karulta ja jopa lamauttavalta et ehkä kuulostakaan niin hyvältä kuin kuvittelit. Kehityksen kannalta heikkouksien kohtaaminen on kuitenkin välttämätöntä, eikä siitä ole syytä lannistua.

Nauhoituksesta kuuluvien heikkouksien varalle kannattaa laatia päivittäisiä harjoitteita treenisuunnitelmaan. Määrätietoisen ja järjestelmällisen harjoittelun keinoin edetään kohti parempaa soittotaitoa.

Keskity erityisesti olennaisten heikkouksien (esimerkiksi intonaatio, time, sointi, fraseeraus, artikulaatio, jne.) parantamiseen ja aseta ne treenisuunnitelman kärkeen.

– Kun harjoittelet itsenäisesti, keskity siihen äläkä käytä aikaasi jammailuun tai jo opittujen asioiden toistoon! Jamit ovat täysin eri asia.

Täytä portaiden oikealle puolelle kolme omaa tavoitettasi. Askelmat eli pienemmät välietapit mahdollistavat tavoitteiden saavuttamisen.

Voit päivittää suunnitelmaasi ja asettaa välietappeja matkan varrelle myöhemminkin.

 

 

Tallenna

Tallenna

Harjoittelu ja tavotteiden asettelu

Artikulaatioharjoitukset Huilulle

Soitetaan harjoitukset aluksi metronomin kanssa ja kuten kaikessa harjoittelussa, asetetaan lähtötempo sopivan hitaaksi. Ei sorruta liian nopeaan lähtötempoon ja uuden materiaalin rohmuamiseen. * Opitaan mieluummin se yksi asia heti alkuun oikein, kuin monta asiaa hutaisemalla.

  • Hyvä vinkki harjoitustempon nostamiseen: Kolmen onnistuneen soittosuorituksen jälkeen on lupa tempon lisäämiseen.
  • Toinen tempon asettamisen vinkki: Mikä olisi tämän päivän temposi? Kuunnellaan sisäistä pulssia ja asetetaan se metronomiin. Onnistuisiko harjoituksen soittaminen tähän tempoon?

Kuunnellaan miltä artikulaatio esimerkki-äänitteillä kuulostaa. Äänitteiden mukana soittaminen melodialinjanjaa tuplaamalla onnistuu mukavasti metronomin kanssa harjoittelun jälkeen. Harjoittelun apuna voidaan käyttää sovellusta tai soitinta, jolla silmukoiden luonti, transponointi ja tempon hidastaminen ilman sävelkorkeuden muuttumista äänitteiltä onnistuu. (esim.Transcribe ja Tempo SlowMo)

* Samojen virheiden toistaminen turhan nopeassa tempossa teettää vain tuplasti enemmän töitä. Virheiden pois oppiminen on käytännössä uuden oppimista haastavampaa ja vaatii enemmän toistoja.

Printtaa nuotit täältä!

Artikulaatioharjoituksia puhallinsoittajille

Harjoitellaan glissandoja, lähestytään säveliä joko kromaattisesti tai sävellajin nuotteja pitkin, bendataan, taivutellaan, lisätään slurreja ja painotetaan nuotteja eritavoin. Tämä on kolmas artikulaatioharjoitus, johon kuuluu neljä soittotehtävää.

Big band ja yhtyesoitossa erilaiset artikulointitavat tulevat tutuksi. Jotta puhallinsektio toimii hyvin yhdessä on kaikilla sen soittajilla oltava samanlainen käsitys artikulaatiosta ja fraseerauksesta. Sektio toimii yhdessä tavallaan kuin yksi soitin.

Torvi- tai puhallinsektion olisi suotavaa kokoontua pitämään stemmiksiä mahdollisimman usein, näin yhteissoitto muodostuu yhtenemäisemmäksi ja tiukemman kuuloiseksi. Itsenäinen soittimen harjoittelu on tietysti asia erikseen, jota jokainen toteuttaa säännöllisesti.

 

Kerro hieman itsestäsi..

Kerro hieman itsestäsi.
Pieni kysely kiinnostuksistasi.
Valitse soittimesi tai lähimpänä oleva vaihtoehto.
Mikä on lähimpänä kuvaamaan mielimusiikkiasi.
Mikä näistä vaihtoehdoista on lähimpänä suhteestasi soittamiseen tai laulamiseen.
Meneekö prima vistana?
Mikä kuvastaa itseäsi parhaiten? Valitse lähimpänä oleva vaihtoehto.
Valitse sopivin vaihtoehto.
Anna palaute halutessasi.
Laita ulkomaan suunta tarvittaessa.

Subtone

Kokonaisen, ytimekkään ja täysin soivan sävelen lisäksi käytetään pehmeää ja “tuhisevaa” soundia, jota kutsutaan subtone:ksi. Äänessä kuulostaa olevan enemmän ilmaa sen suhisevan sointinsa vuoksi. Säveltä puhallettaessa ansatsi pidetään mahdollisimman kevyenä ja alahuuli koskettaa värähtelevää ruokolehteä hieman pidemmältä matkalta. Alahuuli voi koskettaa jopa aivan lehden kärkeäkin, etenkin pienillä äänenvoimakkuuksilla soitettaessa. Tapoja lopullisen tuloksen saavuttamiseen on tässäkin tapauksessa monia, jokainen löytäköön sen itselleen sopivimman ja mielekkäimmän tavan tuottaa tämä pehmeäsävyinen subtone.

 

David Liebman puhuu osuvasti huulen rullausliikkeestä (rolling motion) korkeiden ja matalien äänien välillä. Ansatsi sijoittuu enemmän eteenpäin korkeita säveliä soitettaessa, kun puolestaan matalia ääniä puhallettaessa huuli rullautuu ulospäin, ansatsin liikkuessa kohti ruokolehden kärkeä. Subtonen pehmeitä säveliä soitettaessa alahuuli on rullautunut samaan tapaan kuin alimpia säveliä soitettaessa. Kevyen puristuksen lisäksi alahuulen pehmeämpi sisäpuoli voi koskettaa värähtälevää ruokolehteä ja jopa osittain aivan sen kärkeäkin. On mahdollista soittaa hienon kuuloinen subtone-sävel myös alahuuli sisäänpäinkin käännettynä.

Huom ! Tapoja on monia.

  • Subtone on käyttökelpoinen työkalu luomaan rauhallista tunnelmaa
  • Subtone-äänenväriä käytetään usein balladeja soitettaessa

Pidä mielessä:

  • Tulos syntyy usein yrityksen ja erehdyksen kautta
    Kokeile ja varioi
  • Luo mielikuvia: Lämmintä ilmaa kylmiin “pakkassormiin”, jne.
  • Kuuntele torven läpi kulkevan ilman liikettä, tuhinaa ja lämmintä hönkäilyä
  • Alahuulen tuntuma ja asento löytyy v:een ja f:än väliltä
  • Kokeile kääntää alahuulen sisäpuoli ruokolehden kärkeä vasten.
  • Kuuntele äänitteitä subtonea käyttävistä puhaltajista: Esim. Ben Webster, Coleman Hawkins, Lester Young, jne.
  • Kuunteleminen on yhtä tärkeää kuin soittotekniikan treenaaminenkin. Selkeän ja vahvan kuulokuvan ansiosta saavutetaan tulokset tehokkaammin
  • Muodosta itsellesi selkeä käsitys soundista, jota tavoittelet

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

 

Palaute Puupuhallin.fi:lle

Hankin alusta loppuun asti huoltamanne King:in C-Melodyn 40-luvulta.
Työn jälki on moitteeton, koneisto on säädetty tikkiin,
saksofoni soi hienosti, sormio ja soittaminen tuntuu kevyeltä.
Intonaatio on soittimessa hyvä ja äänet syttyvät vaivattomasti.

Suosittelen Puupuhallin.fi:n huolto ja korjauspalveluja kaikille puupuhaltajille tasosta riippumatta.

Pepa Päivinen
Saksofonisti, UMO Big Band
Helsingissä 21.2.2018