Duuriasteikon Moodit

Duuriasteikkoon rakentuvien moodien eli kirkkosävellajien nimet ovat peräisin muinaisen Kreikan maakuntien nimistä.

Nämä moodit tai toiselta nimeltään kirkkosävellajit voidaan jakaa duuri- ja mollisävyisiin moodeihin:

Duurisävyisiä moodeja ovat jooninen eli duuriasteikko, sekä lyydinen ja miksolyydinen.

Mollisävyisiä moodeja ovat doorinen, fryyginen ja aiolinen.

Duuriasteikon seitsemännelle sävelelle rakentuvaa “riitasointista” lokrista moodia ei juurikaan käytetä modaalisessa musiikissa.

  • Yksittäisen kadenssissa esiintyvän vähennetyn kolmisoinnun(dimisointu), sekä laajemman m7b5-nelisoinnun(puolidimisointu) “päälle” soitettava lokrinen moodi toki sopii.

Moodit voidaan luokitella kirkkausjärjestykseen sointinsa perusteella

1. lyydinen Kirkkain
2. jooninen  
3. miksolyydinen  
4. doorinen   
5. aiolinen   
6. fryyginen   
7. lokrinen Tummin

C-duuriasteikosta syntyvät moodit ja niiden sävelet intervallein moodin perussäveleen nähden

Myös muilla asteikoilla, kuten melodisella- ja harmonisella mollilla, pentatonisilla- ja blues-asteikolla on omat moodinsa.

Moodeja rakentuu aina jokaiselle asteikon sävelelle. Esimerkiksi pentatoniselle asteikolle moodeja muodostuu yhteensä viisi kappaletta, koska asteikossakin on viisi säveltä. Myöhemmin esittelen melodisen mollin moodit, joita käytetään erityisesti jazz-musiikissa.

Kutakin moodia värittävät sävelet (engl.color tones) voidaan myös laittaa tärkeysjärjestykseen. Karaktäärisäveliksi kutsutaan säveliä jotka luovat kullekkin moodille ominaisen soinnin (ns.”klangin”). Karaktäärisävelet on alleviivattu alla näkyvään taulukkoon ja ovat ensimmäisessä sarakkeessa.

123456
¨     lyydinen#11S7S3S695
¨     jooninen(1)S74S3S695
¨     jooninen(2)S7S39S65(ei4)
¨     miksolyydinen(1)p74S3S695
¨     miksolyydinen(2)p7S39S65(ei4)
¨     doorinenS6p3p7954
¨     aiolinenp695p3p74
¨     fryyginenp954p7p3p6
¨     lokrinenvä5p9p7p6p34

Moodin soinnin merkkaaminen improvisoinnissa tai modaalisen sävellyksen melodiassa edellyttää karaktäärisävelen käyttöä. Tärkeimmät värittävät äänet antavat sävelmälle nimensäkin mukaan lisää väriä. Modaalisissa sävellyksissä ei koskaan pureta musiikin jännitettä “perusduuriin” tai moodin “juurisävellajiin”, kuten tonaalisessa musiikissa tehdään.

Kaikille puhallinsoittajille ja muillekkin solistisille soittajille, rumpaleille ja laulajille olisi suotavaa istahtaa pianon ääreen ja soittaa moodeja yhdessä harmonian säestyksellä. kuunnella erilaisia sointuhajoituksia (voicings) ja eritoten karaktäärisävelten sointia yhdessä moodiin kuuluvien kolmi- ja nelisointujen kanssa. Hyödyllistä olisi tehdä myös omaa analyysiä siitä minkälaisen tunteen, värin, tuoksun tai asian kukin moodi tuo mieleen. Kirjan lopussa esittelen suositeltavaa opiskelumateriaalia mistä löytyy aineistoa modaalisesta harmoniasta enemmän kiinnostuneille.

Harmoniasoitin mahdollistaa nimensäkin mukaan useamman yhtäaikaisen äänen eli harmonian soittamisen, mitä ei omalla soittimella voida toteuttaa. Akustinen piano on parhaasta päästä tähän tarkoitukseen. Se mahdollistaa harmonian ja melodian yhtäaikaisen soittamisen ja on lisäksi visuaalisesti helppo hahmottaa. Akustiset soittimet antavat realistisemman kuvan sointujen “klangista”, koska jokainen ääni muodostaa luonnollisen yläsävelsarjan. Digitaalinen äänitekniikka on kehittynyt huimasti muttei voi korvata aitoa akustista soitinta ja sen luonnollista resonanssia.

Tässä oma listani duurin moodien tuomista mielikuvista

  1. Lyydinen – kuulas, kirkas, kylmä, urbaani, kevyt, turkoosi/vaalean sininen
  2. Jooninen – vakaa, rauhallinen, koulumainen, toiveikas, keltainen
  3. Miksolyydinen – etsiskelevä, staattinen, kelluva, rokahtava, oranssi/punainen
  4. Doorinen – epävarma, boheemi, The Doors(bändi),  mietteliäs, vihreä
  5. Aiolinen – surullinen, synkkä, romanttinen, virsimäinen,  violetti/valkoinen
  6. Fryyginen – juutalainen, itämainen, salaperäinen,  savuinen, eksoottinen, mausteinen,  samenttinen, tummanpunainen
  7. Lokrinen – ilkeä, kireä, kitkerä, ruma, rauhaton, samea, harmaa

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *