Artikulaatioharjoitukset Huilulle

Soitetaan harjoitukset aluksi metronomin kanssa ja kuten kaikessa harjoittelussa, asetetaan lähtötempo sopivan hitaaksi. Ei sorruta liian nopeaan lähtötempoon ja uuden materiaalin rohmuamiseen. * Opitaan mieluummin se yksi asia heti alkuun oikein, kuin monta asiaa hutaisemalla.

  • Hyvä vinkki harjoitustempon nostamiseen: Kolmen onnistuneen soittosuorituksen jälkeen on lupa tempon lisäämiseen.
  • Toinen tempon asettamisen vinkki: Mikä olisi tämän päivän temposi? Kuunnellaan sisäistä pulssia ja asetetaan se metronomiin. Onnistuisiko harjoituksen soittaminen tähän tempoon?

Kuunnellaan miltä artikulaatio esimerkki-äänitteillä kuulostaa. Äänitteiden mukana soittaminen melodialinjanjaa tuplaamalla onnistuu mukavasti metronomin kanssa harjoittelun jälkeen. Harjoittelun apuna voidaan käyttää sovellusta tai soitinta, jolla silmukoiden luonti, transponointi ja tempon hidastaminen ilman sävelkorkeuden muuttumista äänitteiltä onnistuu. (esim.Transcribe ja Tempo SlowMo)

* Samojen virheiden toistaminen turhan nopeassa tempossa teettää vain tuplasti enemmän töitä. Virheiden pois oppiminen on käytännössä uuden oppimista haastavampaa ja vaatii enemmän toistoja.

Printtaa nuotit täältä!

Harjoitukset ilman soitinta

Jotta soivan äänen tuottaminen millä tahansa soittimella olisi tarkoituksenmukaista ja musikaalista, on sen periaatteessa oltava soittajan mielessä jo ennen sen syntymistä. Soittajan kyky tuottaa kuva soivasta musiikista omaan mieleensä kertoo hänen musikaalisuudestaan.

Soitonharjoittelu ilman soitinta, tai toiselta nimeltään mentaalinen harjoittelu on siis täysin mahdollista. Puhallinsoittajana voit tehostaa harjoitusta ajatelemalla soittimesi sormituksia samalla kun laulat tai hyräilet melodiaa mielessäsi.

Tällainen harjoittelu vaatii keskittymiskykyä ja säveltapailutaitoja. Mentaalinen harjoittelu on aina tehokasta ja sen hyöty suhteessa itse soittimen kanssa tehtyyn harjoitteluun voi olla jopa suurempi. Tavanomaisessa soittimen kanssa tehdyssä harjoittelussa keskittymisen on joskus tapana herpaantua, jolloin harjoittelukin saattaa muuttua vain tuttujen sävelkuvioiden ”jammailuksi”. Mentaalinen harjoittelu puolestaan ei ole mahdollista ilman kokonaisvaltaista keskittymistä. Soittimen kanssa tehdyssäkin harjoittelussa olisi pyrittävä samanlaiseen ja aina yhtä hyvään keskittymiseen.

Kun soittaja on täysin keskittynyt soitoon ja ilmaisuunsa on esiintyminenkin vakuuttavampaa. Tässä tapauksessa soittaja ajatteltee ja kuuntelee jokaista soittamaansa säveltä yhteydessä muuhun soivaan musiikkiin.

Harjoiteltavan ohjelmiston läpikäyminen omassa mielessä, ja vaikka silmät kiinni hyräillen on hyödyllistä ja parantaa kappaleiden muistamista.

Myös esiintymisen harjoitteluun tämä toimii. Oman itsesi ajatteleminen ja visualisointi esiintymislavalle keskelle valokeilaa, suuren yleisön eteen herättää aitoja tuntemuksia. Esiintymisjännityksen lieventämiseen mentaaliharjoittelusta on apua. Parhaassa tapauksessa mielikuvasta syntyvä tunne voi harjoituksen tekijälle olla jopa niinkin aito että sydämensyke kiihtyy ja kädetkin alkavat hikoilla. Tällätavoin voidaan tietoisesti harjoitella tilannetta, jolloin todellisessa konserttissa tilanne tuntuukin tutummalta ja turvallisemmalta, eikä jännitys pääse muodostumaan epämiellyttäväksi ja itse soittamista haittaavaksi tekijäksi.

Oman ohjelmiston läpi käyminen ilman soitinta on suotavaa. Jo pelkkien rytmienkin laulaminen metronomin säestyksellä on tehokasta treeniä.

Nuotit näkyviin

Clave-rytmit ovat keskeinen elementti kuubalaisessa-, afrikkalaisessa ja brasilialaisessa musiikissa. Clave on toistuva yhden tai kahden tahdin mittainen rytmikuvio.

Tämä harjoitus on hyvä kaikille muusikoille ja soittajille. On tärkeää hahmottaa rytmiset elementit musiikissa ja harjoitella niitä vaikkapa laulamalla niitä oman mielimusiikin päälle.

Artikulaatio

Ehkä jo hieman kulunut lause: ”Kaikki vastaukset löytyvät levyhyllystäsi”, pätee myös artikulaatiosta puhuttaessa. Rytmimusiikki on periytynyt kuulonvaraisesti ja etenkin improvisaatioon suuresti pohjautuva jazz-musiikki sooloineen nuotinnetaan usein hyvin pelkistetysti. On siis ymmärrettävä ja opittava lukemaan nuottia tyylinmukaisesti.

Paras tapa oppia artikuloimaan tyylinmukaisesti on esikuvien imitointi. Musiikkityylikohtaisten suunnannäyttäjien ja suurten artistien kuunteleminen ja imitoiminen toimii tapana oppia tyylinmukainen ”kieli”. Tyylisuuntien kirjoon mahtuu lukuisa määrä suunnannäyttäjiä. Tyyli- ja musiikkitradition tuntemus ja musiikkihistorian tietämys auttavat ymmärtämään myös artikulaation ja fraseerauksen parissa. Jazz-, funk-, R&B- ja blues-musiikin artikulaatio ja fraseeraus ovat usein lähellä toisiaan. Esimerkiksi funk-musiikissa 16-osanuotit voidaan soittaa myös kolmimuunteisesti.

Puhallinsektion artikulaatio ja fraseeraus toimii paremmin kun soittajien käsitys niistä on yhtenäinen. Hyväksi ja toimivaksi todettu tapa on harjoittaa sektion stemmat yhdessä laulamalla. Melodiat ja yhtenäiset stemmat opetellaan artikuloimaan ja kielittämään ilmavirran ja lauluäänen avulla ennen lopullista soittimien kanssa soittamista.

Stemmikset puhallinsektion kanssa:

  • kirjoitetaan foneettiset tavut nuottien alle, ikään kuin laulunsanoiksi (duu, ba, dat, da, jne.)
  • merkitään yhteiset hengityspaikat
  • merkitään nuottiin myös yhtenäiset ja tarkat nuottien rytmiset lopetuspaikat. Katkaistaanko nuotti esimerkiksi ennen kolmatta iskua vai kolmannella iskulla?
  • stemmojen yhdessä laulamisessa keskitytään artikulointiin ja fraseeraukseen. Lauluäänellä, eikä sävelpuhtaudellakaan ei ole niin suurta merkitystä.
  • pääpaino on rytmiikassa

Printtaa artikulaatiomerkit ja transponoidut harjoitukset tästä

Lataa harjoitusäänitteet tästä

Artikulaatioharjoituksia puhallinsoittajille

Harjoitellaan glissandoja, lähestytään säveliä joko kromaattisesti tai sävellajin nuotteja pitkin, bendataan, taivutellaan, lisätään slurreja ja painotetaan nuotteja eritavoin. Tämä on kolmas artikulaatioharjoitus, johon kuuluu neljä soittotehtävää.

Big band ja yhtyesoitossa erilaiset artikulointitavat tulevat tutuksi. Jotta puhallinsektio toimii hyvin yhdessä on kaikilla sen soittajilla oltava samanlainen käsitys artikulaatiosta ja fraseerauksesta. Sektio toimii yhdessä tavallaan kuin yksi soitin.

Torvi- tai puhallinsektion olisi suotavaa kokoontua pitämään stemmiksiä mahdollisimman usein, näin yhteissoitto muodostuu yhtenemäisemmäksi ja tiukemman kuuloiseksi. Itsenäinen soittimen harjoittelu on tietysti asia erikseen, jota jokainen toteuttaa säännöllisesti.

 

Kerro hieman itsestäsi..

Kerro hieman itsestäsi.
Pieni kysely kiinnostuksistasi.
Valitse soittimesi tai lähimpänä oleva vaihtoehto.
Mikä on lähimpänä kuvaamaan mielimusiikkiasi.
Mikä näistä vaihtoehdoista on lähimpänä suhteestasi soittamiseen tai laulamiseen.
Meneekö prima vistana?
Mikä kuvastaa itseäsi parhaiten? Valitse lähimpänä oleva vaihtoehto.
Valitse sopivin vaihtoehto.
Anna palaute halutessasi.
Laita ulkomaan suunta tarvittaessa.

Subtone

Kokonaisen, ytimekkään ja täysin soivan sävelen lisäksi käytetään pehmeää ja “tuhisevaa” soundia, jota kutsutaan subtone:ksi. Äänessä kuulostaa olevan enemmän ilmaa sen suhisevan sointinsa vuoksi. Säveltä puhallettaessa ansatsi pidetään mahdollisimman kevyenä ja alahuuli koskettaa värähtelevää ruokolehteä hieman pidemmältä matkalta. Alahuuli voi koskettaa jopa aivan lehden kärkeäkin, etenkin pienillä äänenvoimakkuuksilla soitettaessa. Tapoja lopullisen tuloksen saavuttamiseen on tässäkin tapauksessa monia, jokainen löytäköön sen itselleen sopivimman ja mielekkäimmän tavan tuottaa tämä pehmeäsävyinen subtone.

 

David Liebman puhuu osuvasti huulen rullausliikkeestä (rolling motion) korkeiden ja matalien äänien välillä. Ansatsi sijoittuu enemmän eteenpäin korkeita säveliä soitettaessa, kun puolestaan matalia ääniä puhallettaessa huuli rullautuu ulospäin, ansatsin liikkuessa kohti ruokolehden kärkeä. Subtonen pehmeitä säveliä soitettaessa alahuuli on rullautunut samaan tapaan kuin alimpia säveliä soitettaessa. Kevyen puristuksen lisäksi alahuulen pehmeämpi sisäpuoli voi koskettaa värähtälevää ruokolehteä ja jopa osittain aivan sen kärkeäkin. On mahdollista soittaa hienon kuuloinen subtone-sävel myös alahuuli sisäänpäinkin käännettynä.

Huom ! Tapoja on monia.

  • Subtone on käyttökelpoinen työkalu luomaan rauhallista tunnelmaa
  • Subtone-äänenväriä käytetään usein balladeja soitettaessa

Pidä mielessä:

  • Tulos syntyy usein yrityksen ja erehdyksen kautta
    Kokeile ja varioi
  • Luo mielikuvia: Lämmintä ilmaa kylmiin “pakkassormiin”, jne.
  • Kuuntele torven läpi kulkevan ilman liikettä, tuhinaa ja lämmintä hönkäilyä
  • Alahuulen tuntuma ja asento löytyy v:een ja f:än väliltä
  • Kokeile kääntää alahuulen sisäpuoli ruokolehden kärkeä vasten.
  • Kuuntele äänitteitä subtonea käyttävistä puhaltajista: Esim. Ben Webster, Coleman Hawkins, Lester Young, jne.
  • Kuunteleminen on yhtä tärkeää kuin soittotekniikan treenaaminenkin. Selkeän ja vahvan kuulokuvan ansiosta saavutetaan tulokset tehokkaammin
  • Muodosta itsellesi selkeä käsitys soundista, jota tavoittelet

 

Tallenna

Tallenna

Tallenna

Tallenna

 

Palaute Puupuhallin.fi:lle

Hankin alusta loppuun asti huoltamanne King:in C-Melodyn 40-luvulta.
Työn jälki on moitteeton, koneisto on säädetty tikkiin,
saksofoni soi hienosti, sormio ja soittaminen tuntuu kevyeltä.
Intonaatio on soittimessa hyvä ja äänet syttyvät vaivattomasti.

Suosittelen Puupuhallin.fi:n huolto ja korjauspalveluja kaikille puupuhaltajille tasosta riippumatta.

Pepa Päivinen
Saksofonisti, UMO Big Band
Helsingissä 21.2.2018